ALBERT EDELFELTIN ATELJEEMUSEON KESÄNÄYTTELY

Albert Edelfeltin ateljeen pikkunäyttelytilan kesänäyttelynä on “Albert Edelfelt ja Vänrikki Stool.” Ateljeessa on esillä peruskokoelmat.

EDELFELTIN ANSIOT SUOMEN TAITEEN HISTORIASSA

Edelfeltin ansiot Suomen historian kuvaajana, kansainvälisenä muotokuvamaalarina Suomen kansan ja luonnon kuvaajana sekä Vänrikki Stoolin tarinoiden kuvittajana ovat ainutlaatuiset Suomen taiteen historiassa.

LAPSUUDEN KODISSA IHAILTIIN RUNEBERGIA

Edelfeltin äiti Alexandra oli valistunut ja kulttuurista monipuolisesti kiinnostunut. Hän oli kasvanut Porvoossa runebergiläisten ihanteiden sävyttämässä ilmapiirissä.  Olihan Johan Ludvig Runeberg läheinen perheystävä. Samat ihanteet Alexandra halusi siirtää  omaan kotiinsa ja istuttaa osaksi taiteilijapoikansa elämää. Siinä hän onnistui erinomaisesti. Koko elämänsä ajan Edelfelt ihannoi kotimaataan ja kunnioitti Johan Ludvig Runebergin elämäntyötä. Runebergin kuvaamista sankareista kerrottiin Edelfeltille jo lapsuudessa Kiialan kartanossa. Olihan sen palveluskunnassa henkilöitä, joiden isät olivat olleet taistelemassa Suomen sodassa. Perheen luotettu palvelija Fredrika Snygg eli “Tajta” oli tuossa sodassa menettänyt isänsä. Yksi sodan suurimmista sankareista Adlercreutz oli lähtenyt sotaan Kiialan kartanosta, joka oli tuohon aikaan ollut hänen sukunsa omistuksessa. Vänrikki Stoolin tarinoiden kuvittaminen oli Edelfeltin nuoruudenhaave. Hän piti sitä kunnia-asianaan.

Ensituntuman Vänrikki Stoolin runoihin Edelfelt sai äidiltään, joka lausui niitä hänelle niiden ilmestyttyä 1860. Jo 11-vuotiaana Albert Edelfelt piirsi Vänrikki Stoolin tarinoiden innoittamia sotakuvia. Koulun juhlissa hän esiintyi mielellään lausuen Sotilaspojan tai osittain lausuen ja laulaen  Porilaisten marssin. Silti teoksen lopullinen kuvittaminen muodostui raskaaksi – toki rakkaaksikin – työksi. Vänrikkien miehinen maailma ja tapahtumien yksinkertaiset puitteet olivat vaikeita kuvattavia, ja työ vaati paljon aikaa. Hänen tavoitteensa kun oli kuvituksen avulla välittää Runebergin hengen mukainen kuva. Ensimmäinen osa julkaistiin vuonna 1898 ja loput lokakuussa 1900. Lopullisessa teoksessa on yhteensä 120 kuvaa, 66 vinjettiä ja 55 koristeellista alkukirjainta.

ATELJEE

Taiteilijan itselleen työskentelytilaksi rakennuttama ateljee avattiin ateljeemuseona yleisölle vuonna 1951. Ateljeessa on esillä piirroksia, maalauksia, heliogravyyreja ja valokuvia sekä taiteilijalle kuulunutta esineistöä. Museon ja ateljeealueen omistaa ja niitä hallinnoi Albert Edelfeltin säätiö.

PERINTEINEN ILTAHARTAUS 21.7.2017 KLO 18

Kesän 2017 ohjelmassa on myös perinteinen iltahartaus taiteilijan syntymäpäivänÄ 21.7.2017 klo 18.00  yhteistyössä Porvoon suomenkielisen seurakunnan kanssa, pappina Ulla Lumijärvi ja kanttorina Elke Unt.

Albert Edelfeltin ateljee, Edelfeltin polku 3, 06400 Porvoo

avoinna 15.-31.5. klo 10-14, 1.6.-31.8. klo 10-16, 1.-15.9. klo 10-14, maanantaisin suljettu

Lisätietoja: Hanna Kaarina Syrjäläinen, asiamies, Albert Edelfeltin säätiö,

, 040 55 29083